Opetus

HOITOPEDAGOGIIKKA

Hoitopedagogiikka on kehitetty erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Siinä tuetaan oppilaan yksilöllisiä  vahvuuksia. Hoitopedagogiikkaa toteutetaan yli 40:ssä maassa, joissa toimii yhteensä noin 500 erityiskoulua, hoitokotia ja työyhteisöä.

Hoitopedagogiikan perusajatus on, että ihmisen ihmiseksi tekevä minuus (yksilöllisyys tai ydinminä), on aina vahingoittumaton, vain sen ilmaisuväline voi olla esteellinen tai puutteellinen. Tähän voi olla syynä esim. geenivirhe, trauma tai ympäristötekijät. Vamma ilmenee erilaisina häiriöinä kehon ja minuuden vuorovaikutuksessa: Tietoista toimintaa ohjaava ajattelu voi olla estynyt, emotionaalisella alueella voi olla ongelmia tai oppilas ei kykene toimimaan ja tekemään asioita kuten muut ikäisensä.

Hoitopedagogiikka pyrkii aina tunnistamaan ja puhuttelemaan oppilaan tervettä yksilöllisyyttä. Silloin huomio kiinnittyy oireiden tai poikkeavan käyttäytymisen sijaan kasvattajan ja oppilaan välisen suhteen luomiseen. Siksi tärkein työväline hoitopedagogiikassa on  kohtaaminen ja vuorovaikutus. Hoitopedagogisessa kohtaamisessa tavoitteena on, että oppilas voisi minuudessaan kokea tulleensa nähdyksi ja opettajan ymmärtämäksi. Kasvattajan tunnistaessa oppilaan yksilöllisyyden voi löytyä yhteys, joka antaa mahdollisuuden tukea oppilasta kamppailussa vamman tai kehityshäiriön aiheuttamien esteiden kanssa.  Tavoitteena on, että oppilas omien kykyjensä ja kehityshaasteidensa mukaisesti kasvaa mahdollisimman itsenäiseksi yksilöksi, löytää oman tehtävänsä ja paikkansa yhteiskunnassa ja elää mielekkään ja hyvän elämän. Marjatta-koulussa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea myös koulun tarjoamien lääkärin ohjeistamien terapioiden avulla (ks. Oppilashuolto).


STEINERPEDAGOGIIKKA

Steinerpedagogiikan taustalla vaikuttaa Rudolf Steinerin (1861–1925) aikanaan luoma ja nyt jo usean opettajasukupolven soveltama ja edelleen kehittämä kokonaiskuva ihmisen kehityksestä ja kasvusta.

Ihmiskäsityksessä keskeistä on, ettei lapsen kasvua käsitetä ainoastaan perimästä ja ympäristötekijöistä johtuvaksi, vaan ihmisellä on myös yksilöllinen minuus, joka jäsentyy osaksi kokonaispersoonallisuutta. Lapsessa on ainutlaatuista yksilöllisyyttä jo syntyessään. Kasvatuksella autetaan lasta kasvamaan eli tuomaan esiin yksilöllisyyttä ja tulemaan enemmän omaksi itsekseen. Jokaista oppilasta pidetään ainutkertaisena ja yksilöllisenä minuutena. 

Yksilöllisyyden huomioiminen konkretisoituu myös opetusmenetelmissä, ikäkausien huomioimisessa ja esimerkiksi oppilasarvioinnissa. Yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Yksilöllisyys tarvitsee ympärilleen terveen ja kasvua tukevan yhteisön samoin kuin terve ja hyvinvoiva yhteisö rakentuu tasapainoisista ja hyvinvoivista yksilöistä.

Steinerkouluille tunnusomaista on tunne-elämän, vuorovaikutustaitojen, taiteen ja toiminnallisuuden painottaminen. Opetuksessa pyritään kiireettömyyteen, rauhaan ja turvallisuuteen.


OPETUKSEN ERITYISPIIRTEITÄ

Marjatta-koulu on steinerpedagoginen erityiskoulu, hoitopedagoginen koulu. Koulussa noudatetaan steinerpedagogista opetussuunnitelmaa.  Opetuksessa tavoitteena on oppilaan omakohtainen suhde oppimisen kohteena olevaan asiaan. Tämä voi syntyä monella tavalla: Tunteen kautta, esim. kun oppilas innostuu, kun hän tekee havaintoja tai opettelee ja harjoittelee asioita konkreettisesti tekemisen kautta. Kieli, kehon käyttö ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia.

Opetus on ensisijaisesti ryhmämuotoista erityisopetusta. Koulussa on jakso-opetus. Jakson pituus on 4-6 viikkoa. Tänä aikana syvennytään ja keskitytään yhteen aineeseen, minkä lisäksi viikkotunteina on taito- ja taideaineita, sekä matematiikkaa ja äidinkieltä. Luokanopettajan rooli on merkittävä. Tavoitteena on, että sama opettaja opettaa luokilla 1 - 8. Jaksoaineeseen liittyen tehdään omaa työkirjaa, maalataan, muovaillaan ja musisoidaan ym. Näin puhutellaan oppilaan ajatusta, tunnetta ja tahtoa. Marjatta-koulussa  oppilailla on mahdollisuus saada lisäopetusta äidinkielessä ja matematiikassa yksilöllisesti luokanopettajan ja oppimisen tuen ryhmän harkinnan perusteella. Toiminta - alueittain opiskelevat oppilaat saavat viikoittain yksilöllisiä tunteja, jotka järjestetään ryhmäopetuksen ulkopuolella.

Yläluokilla käsityö siirtyy aineopettajalle, silloin tekstiilityötä ja teknistä käsityötä opetetaan myös yksilöllisesti tai pienissä ryhmissä. Steinerpedagogisten koulujen omia oppiaineita ovat eurytmia, muotopiirustus ja bothmer-voimistelu, ne vahvistavat ja tukevat lapsen kehitystä. Myös Marjatta-koulussa opetetaan näitä aineita.

Koulussa käytetään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä oppilaiden tarpeiden mukaisesti esim. tukiviittomat, kuvien käyttö, kommunikaatiokansiot, kommunikaatio-ohjelmat jne.


ESIOPETUS

Koulussa on esiluokka, jossa painottuu toiminnallinen tekeminen, kouluvalmiuksien harjoittelu ja vahvistaminen. Esiluokalla ulkoillaan paljon, maalataan, piirretään, leikitään, leivotaan, vahvistetaan motoriikkaa, uidaan koulun omassa uima-altaassa, opetellaan kuuntelemaan tarinoita jne. Lisäksi esiluokan oppilailla on koulun aineopettajien tunteina musiikkia ja eurytmiaa.  Tavoitteena on, että Marjatta-koulussa sama opettaja opettaisi esiluokalta kahdeksannen luokan loppuun. Esiluokka ja koulu muodostavat eheän kokonaisuuden, esiluokka on mukana kaikissa koulun juhlissa ja tapahtumissa.  Esiluokalta oppilaat jatkavat yhdessä aloittamaan ensimmäistä luokkaa. Kouluun voi hakeutua myös vasta ensimmäisestä luokasta alkaen, jos luokassa on tilaa.


VUODEN JUHLAT

JUHLAT JA MUUT TAPAHTUMAT 2019-2020

Viikosta viikkoon meitä ympäröivässä luonnossa tapahtuu muutoksia. Jokaisella vuodenajalla on oma laatunsa, oma tunnelmansa ja oma juhlansa. Vuoden juhlat ovat tärkeä osa Marjatta-koulun elämää. Ne ovat kouluvuoden kohokohtia, jotka säteilevät voimaansa arkipäivien työhön.

Oppilaat oppivat hahmottamaan aikaa myös toistuvien juhlien avulla.  Jos koulussa ei kuukauden aikana ole vuodenkiertoon liittyvää juhlaa, järjestetään kuukausijuhla. Kuukausijuhlassa luokat esittävät pieniä ohjelmia tai otteita päivittäisestä koulutyöstä.

Jokaista juhla - aikaa valmistellaan monin tavoin.  Yhdessä oppilaiden kanssa tehdään konkreettisia juhlavalmisteluja. Kun koulu elokuussa alkaa, eletään vielä vähän aikaa menneen kesän tunnelmissa ja muistoissa. Mutta pian alkavat Mikael-juhlan valmistelut. Jo entisinä aikoina mikkelinpäivän vietto sadonkorjuujuhlana oli luonnollinen osa vuoden kulkua.

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Joulun odotus alkaa adventista. Adventti on Marjatta-koulussa tärkeä juhla. Kuusenhavuista rakennetaan suuri spiraali. Alaluokkien oppilaat vievät havuspiraaliin oman kynttilänsä. Kun kaikki kynttilät ovat syttyneet, tuovat ne lämmintä valoa pimeään joulunalusaikaan. Syyslukukausi päättyy perinteiseen joulujuhlaan kuvaelmineen.

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Pääsiäistä aletaan hiljalleen valmistella jo ennen varsinaista juhlaa.  Kiirastorstain juhla, eli hiljainen juhla, on tunnelmaltaan rauhallinen ja vakava. Pääsiäisloman jälkeen iloisessa juhlassa pitkä kevään odotus puhkeaa iloksi ja riemuksi.

Toukokuu